Päänsärky on hyvin yleinen vaiva; noin puolet suomalaisista naisista ja kolmasosa miehistä on kärsinyt päänsärystä kuluneen kuukauden aikana1
Kipu voi tuntua otsaluun takana tai se voi vihloa ohimoilla. Joskus kipu on niin kova, että sitä on lähestulkoon mahdotonta paikallistaa. Kun jyskyttävä päänsärky iskee, tekee jo kivun ajatteleminenkin kipeää.
Syitä voi olla useita. Joskus päänsärky liittyy vilustumisoireisiin ja joskus se iskee juhlien jälkeisenä päivänä, alkoholipitoisten juomien nauttimisen seurauksena. Päänsäryn syyt ovat moninaiset, hampaiden narskuttelusta tai stressistä matalaan verensokeriin.
Päänsäryn tyypistä tai voimakkuudesta riippumatta vaiva on epämiellyttävä ja haittaa arkea.
1) THL. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys 2014.
Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämää3.
Jännityspäänsärkyä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, jopa lapsilla. Esiintyvyys laskee keski-iän jälkeen. Miehillä ja naisilla jännityspäänsärkyä esiintyy suunnilleen yhtä paljon.
Krooninen eli pitkäaikainen jännityspäänsärky vaivaa noin kolmea ihmistä sadasta3.
Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat liittyvät särkyoireen syntyyn, mutta eivät yksin selitä oiretta3.
Jännityspäänsärkyä kuvaillaan usein ”pantamaiseksi” tai ”vannemaiseksi” säryksi. Yleensä tasainen, puristava tai kiristävä särky pahenee vähitellen iltaa kohti. Se tuntuu usein ohimoilla, päälaella tai takaraivolla.
Useimmat meistä eivät tiedä, että kehomme voi olla jännittynyt niin hereillä ollessamme mutta myös nukkuessamme. Lisäksi voi esiintyä huimausta ja pahoinvointia, mutta ei oksentelua.
Jännityspäänsärky on tavallisesti jaksottaista ja se voi kestää joitain tunteja, joissain tapauksissa jopa useita päiviä peräkkäin. Säryn voimakkuus voi vaihdella vuorokauden aikana.
3) Atula S. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. 22.5.2015. terveyskirjasto.fi
Ota yhteyttä lääkäriin tai terveyskeskukseen, jos:
Migreeni on yleinen päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta häiriöstä aivorungossa2.
Migreenikohtaukseen liittyy voimakas sykkivä, toispuolinen kova tai kohtalainen pääkipu, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Nopeat liikkeet tai fyysinen ponnistelu tuntuvat epämiellyttäviltä2.
Migreeniä on kahta eri tyyppiä: aurallista ja auratonta. Luokittelu perustuu päänsäryn alkamisoireisiin. Aurallisessa migreenissä esiintyy tiettyjä oireita, niin sanottuja auroja, ennen kuin päänsärky alkaa. Näkökenttään voi ilmestyä esimerkiksi kirkkaita teräviä sahalaitaisia kuvioita tai suoranainen näkökenttäpuutos2. Auraoireet kestävät viidestä minuutista tuntiin, minkä jälkeen päänsärky alkaa.
Aurattomassa migreenissä ei ole erityisiä esioireita, mutta useimmat saavat kuitenkin tuntemuksia alkavasta migreenikohtauksesta. Oireita voivat olla esimerkiksi haukottelu, väsymys, mielialanvaihtelut tai makeanhimo2.
Pahimmillaan toistuvat migreenikohtaukset voivat vaikeuttaa arkea. Migreenikohtauksen aikana monien tekee mieli vetäytyä lepäämään pimeään huoneeseen.
2) Atula S. Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. 30.8.2016. terveyskirjasto.fi
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa4.
Äkillinen, erittäin voimakas kipu, joka kohdistuu toiseen silmään. Kipu voi myös säteillä alaspäin, ulospäin tai ylöspäin sillä puolella kasvoja, jossa kipu on. Kipu voi myös tuntua takaraivossa ja säteillä alas kaulaan.
Hortonin päänsärystä kärsivät kuvaavat kipua usein näin: "Tuntuu kuin silmää työnnettäisiin ulos silmäkuopasta"
Monilla esiintyy myös silmä- ja nenäoireita: silmien vuotaminen, silmien punaisuus, nenän tukkoisuus, vuotava nenä, pienentyneet pupillit johon liittyy silmäluomien roikkuminen4. Oireet esiintyvät samalla puolella päätä kuin kipu.
Hortonin päänsärky on harvinainen ja vaaraton, mutta äärimmäisen kivulias. Oireisto ja vaikeusaste ovat samankaltaiset kaikilla sairastuneilla, ja se on helppo erottaa muista päänsärkytyypeistä.
Jos epäilet sairastavasi Hortonin päänsärkyä, ota yhteys lääkäriin.
4) Atula S. Sarjoittainen päänsärky. Lääkärikirja Duodecim. 2015. terveyskirjasto.fi
Poskiontelontulehduksen aikana voi esiintyä voimakasta päänsärkyä, joka johtuu poskiontelon kipuhermoihin kohdistuvasta paineesta. Tämäntyyppinen päänsärky tuntuu usein poskissa tai otsassa ja pahenee kumartuessa alaspäin.
Joskus huomattavan rasituksen yhteydessä, esim. kuntosalilla raskaita painoja nostaessa tai penkiltä punnerrettaessa, voi esiintyä jyskyttävää päänsärkyä. Säryn aiheuttaa todennäköisesti lihaksiston jumitilat yhdessä kohonneen verenpaineen kanssa.
Ponnistuspäänsärkyä voi yrittää ehkäistä huolellisella lämmittelyllä ja juomalla riittävästi.
Päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä, joka säteilee kaikkialle päähän. Lääkepäänsärky voi kehittyä, jos tavallisia reseptivapaita särkylääkkeitä käytetään jatkuvasti useammin kuin kolme kertaa viikossa.
Alkuperäisten päänsärkyoireiden selvittämiseksi on särkylääkkeen käyttäminen lopetettava kokonaan. Jos epäilet kärsiväsi lääkepäänsärystä, ota yhteyttä lääkäriin tarvittavan tuen ja avun saamiseksi.
Treo 500 mg / 50 mg poretabletit on tarkoitettu kuumeen ja erilaisten särkytilojen oireenmukaiseen hoitoon. Vaikuttavat aineet ovat asetyylisalisyylihappo ja kofeiini. Annos on 1 - 2 poretablettia 1 - 3 kertaa päivässä. Ei lapsille, eikä raskauden tai imetyksen aikana. Tilapäiseen käyttöön. Oireiden jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Saatavana vain apteekista
